Kustaa Vaasan uudistukset vahvistavat Ruotsin valtakuntaa. Ruotsi voittaa taistelun Itämeren herruudesta 1600-luvulla ja nousee suurvallaksi. Suuri Pahjan sota alkaa, kun Kaarle XII nousee valtaan, Ruotsin armeija häviöä taistelun Pultavassa voimistunutta Venäjää vastaan. Ruotsi menettää vallaittamansa alueet, Itämeren hallinnan sekä osan Suomea. -> Ruotsin suurvalta romahtaa. Kuninkaan vallasta siirrytään säätyjen valtaan.
Keskiajalla Ruotsi kuului osana Kalmarin unioniin Tanskan ja Norjan kanssa. Osa Ruotsin aatelisista halusi Ruotsin eroavan unionista. Tämä ärsytti Tanskaa ja se hyökkäsi Ruotsiin ja sai sen pitkin taisteluiden jälkeen haltuunsa. Tanskan kuningas Kristian II piti Tukholmassa kruunajaisjuhlat, joihin kutsui korkea-arvoisimmat aateliset. Hän teloitutti kaikki vieraansa. Tätä kutsutaan Tukholman verilöylyksi. Aatelisuvun poika Kustaa Vaasa ajoi kapinallisarmeijansa kanssa tanskalaiset pois Ruotsista. Hänestä kruunattiin Ruotsin kuningas 6. 6. 1523. Se on edelleen tärkeä
päivä, koska se on Ruotsin kansallispäivä
Kustaa Vaasa uudisti valtakuntaa monella tavalla:
Keskitti vallan kuninkaalle ja teki kuninkuudesta perinnöllisen eli vanhin poika perii vallan ja jakoi muille pojilleen herttuakuntia hallittavaksi.
Lisasi virkamiesten määrää ja lähetti heitä ympäri valtakuntaa hallitsemaan aatelisten sijasta. Samalla hän vei aatelisilta valtaa ja päätäntäoikeutta.
• Toteutti uskonpuhdistuksen Ruotsissa. Ruotsista tuli katolilaisesta luterilainen valtio. Kuningas oli kirkon johtaja ja papit kuninkaan
sanansaattajia. Kuningas sai myös kirkon valtavan omaisuuden hallintaan.
Kustaa Vaasasta pidettiin koska hän ajoi tanskalaiset pois, vakiinnutti oloja Ruotsissa ja uudisti monella tavalla valtakuntaa. Häntä myös samanaikaisesti vihattiin, koska hän määräsi uusia veroja uudistuksien rahoittamiseksi, puuttui ihmisten uskontoon
uskonpuhdistuksella. Vei vallan aatelisilta ja kirkolta omaisuuden. Keskiajan lopulla Itämeri ei ollut kenenkään hallussa. Sitä halusivat hallita Ruotisn
lisäksi muutkin rantavaltiot, koska Itämeri oli tärkeä kauppaväylä. Sitä hallitsemalla saisi kerätä merellä liikkuneilta laivoilta tullit ja verot.
Ruotsi rakensi sotalaivaja ja kuningas Kustaa II Adolfin johdolla aloitti vuosia kestäneen sodan Tanskaa, Puolaa ja Venäjää vastaan. Sodissa Ruotsi saavutti havittelemansa Itämeren herruuden.
Syyt tähän menestykseen olivat: valtio oli uudistusten jälkeen vahva, naapurimaat olivat sekavassa tilassa eikä niitä hallinneiden kuninkaiden aseman ollut yhtä vahva kuin Ruotsin kuninkaan. Armeijassa oli hyvin koulutetut sotapäälliköt ja vahva armeija.
Ruotsin ylpeys sotalaiva Vasaa rakennettiin kolme vuotta. Neitsytmatkallaan 1628 Vasa-laiva upposi Tukholman edustalle miehistöineen kaikkineen. Nykyisin se on nähtävillä Vasa-museossa Tukholmassa.
1697 nousi Ruotsin valtaistuimelle 15-vuotias Kaarle XII. Tällaista tilaisuutta olivat Ruotsin viholliset odottaneet. Tanskan, Venäjän ja Puolan hallitsijat pitivät salaisen tapaamisen ja päättivät hyökätä yhtaikaa Ruotsiin ja kostoa vanhat tappiot. Alkanutta sotaa kutsutaan suureksi Pohjan sodaksi
Ensin Kaarle XII armeijoineen löi Tanskan ja sieltä se jatkoi Venäjää vastaan. Se löi Venäjän Norvan taistelussa. Täcita armeija jatkoi Puolaan. Sotaretki jatkui kauan ja armeija alkoi väsyä. Kaarle XII suuruudenhulluuden vuoksi hän päätti lyödä Venäjän lopullisesti ja lähti kohti Moskovan. Pultavan taistelussa kuitenkin lopulta Venäjä löi Ruotsin ja Kaarle XII pakeni vuosiksi Turkkiin. Kaarle XII yritti vielä palauttaa suurvalta-aseman hyökkäämällä Norjaan, jossa hän sai surmansa. Suurvallan romahdus oli selvä
Ruotsi solmi Uudenkaupungin rauhan 1721, jossa se menetti Itämeren hallinnan ja osan Suomea.
Suurvallan romahduksen svita: Ruotsin pieni asukasmäärä ei kyennyt tuottamaa niin paljon veroja, tarvikkeita ja sotilaita kuin suuren valtakunnan ylläpitäminen olisi vaatinut. Venäjän voimistuminen, jossa oli uudistusmielinen Pietari Suuri hallitsijana ja Kaarlen suuruudenhulluus. yabovden alsa
Kaarlen kuoleman jälkeen siirryttiin säätyjen valtaan. altaan Saaty Saaty ja ja olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Säätyjen ulkopuolelle jäivät torpparit, maattomat eli tilattomat ja köyhälistö. Kuningas sai vain allekirjoittaa päätökset ja siitä haukkumanimi leimasinkuningas.
Sääty jen aikakaudella heidän edustajansa kokoontuivat Tukholmassa joka kolmas vuosi valtiopäiville. Jokaisella säädyllä oli vain yksi ääni. Päätöksen tekemiseen tarvittiin
kolmen säädyn äänet. Säädyt olivat usein hyvin erimielisiä ja siksi päätösten tekeminen oli hyvin vaikeaa. Siksi päätöstenteko jäi usein virkamiehille, jotka muuten hoitivat
valtakunnan asioita valtiopäivien välillä • Säätyvalta päättyi Kustaa III:n vallankaappaukseen, joka palautti vallan säädyiltä kuninkaalle. Kustaa III uudisti valtakuntaa esim. uskonvapaus, rangaistusten
lieventäminen, perusti uusia kaupunkeja (Tampere ja Kuopio), rakensi uusimpien tyylien mukaisia rakennuksia. Tätä aikaa kutsutaan kustavilaiseksi ajaksi.
• Kustaa III murhattiin naamiaisissa. Hänen poikansa peri kruunun isänsä kuoltua.